Valinnan vaikeus vaiko sittenkin ihanuus?

Gretchen Rubin on kirjoittanut: ”The Days Are Long, But the Years Are Short.” Niin totta. Ja niin taas kolme lomaviikkoani ovat vierähtäneet ja hoitovapaani lähentelee loppuaan. Tämä tarkoittaa, että tyttäreni päiväkodin aloitukseen on enää viikko aikaa. Hui. (Rubin on kirjoittanut jenkki-bestsellerin The Happiness Project).

Kuten jossain aiemmassa kirjoituksessani kerroin, mieheni ei voinut tänä kesänä pitää lomaa, joten perheemme ei ole sen kummemmin lomaillut. Joitain pieniä retkiä kuitenkin teimme iltapäivisin ja viikonloppuisin. Katsastimme muun muassa Mustion Linnan ja sen ravintolan sekä Lohjalla viikko sitten järjestetyt antiikki- ja keräilymessut. Mustion Linnan alue on kaunis ja ravintolasta saa erinomaista ruokaa. Voin suositella.

Tommy Hellstenin lisäksi kesälukemistossani oli  muun muassa Elizabeth Gilbertin uusin teos ’Tahdonko’, joka käsittelee avioliittoa ja sen historiaa eri aikakausina, eri kulttuureissa sekä Annastina Vrethammarin ’Ajattele elämäsi hyväksi, jonka aloitin jo toukokuussa.

Pidin kovasti Gilbertin edellisestä teoksesta ’Eat, Pray, Love – omaa tietä etsimässä’, jota olen täälläkin jonkun verran siteerannut ja tartuin siis oitis hänen uuteen julkaisuunsa siihen törmätessäni. Kirja oli viihdyttävä ja samalla sivistävä. Opin kaikennäköistä avioliiton historiasta sekä ylipäänsä sitoutumisesta ja romanttisesta rakkaudesta. Tuttuun tapaan alleviivailin kirjasta moniakin kohtia, mutta etenkin Gilbertin pohdinta valinnoista ja valinnan vaikeudesta kosketti minua. Minähän olen muun muassa tässä postissa avautunut siitä, kuinka päätöksen tekeminen on aina ollut minulle suhteellisen vaikeaa.

Olen tyypillinen vatvoja. Onnekseni tässä asiassa tunnen kehittyneeni edes jonkun verran. Minua on myös helpottanut suunnattomasti tieto, että meillä ihmisillä on luontainen taipumus rakastua tekemiimme valintoihin jälkikäteen. Toisin sanoen valitsimme mitä tahansa, pyrimme jälkikäteen selittämään ja perustelemaan valinnan itsellemme parhaaksi mahdolliseksi. Näin sanoo onnellisuutta tutkinut Daniel Gilbert. Hän nimittää tätä synteettiseksi onneksi, jälkikäteen rakennetuksi onneksi. Hyvä uutinen on se, että tutkimusten mukaan aidon ja synteettisen onnen välillä ei ole lopulta eroa. Onni mikä onni.

Tiedän myös sen, että kun päätöksen on tehnyt, sitä seuraa aina helpotus. Pahinta on siis ennen päätöstä, valintojen äärellä.  Elizabeth Gilbert kertoo kirjassaan vietnamilaisesta hmong-heimosta ja heidän järjestetyistä avioliitoistaan ja päätyy sitä kautta luotaamaan valintoja. Kun edessä on vain yksi polku, voi yleensä luottaa sen olevan oikea valinta. Mutta mikä liikkumavapaus meillä länsimaisilla ihmisillä onkaan ja kuinka etuoikeutettuja olemme saadessamme tehdä valintoja.

Kirja sai minut ajattelemaan eri tavalla valinnoista. Oikeastaan minun pitäisi muistaa olla kiitollinen siitä, että ylipäänsä saan tehdä valintoja. Valintojen tekemisestä on tullut minulle itsestäänselvyys ja sallikaa minun lisätä epämiellyttävä sellainen. En edelleenkään pidä tilanteista, joissa joudun valitsemaan, mutta koitan jatkossa pitää mielessäni, että valinnan mahdollisuutta ei tulisi pitää itsestäänselvyytenä. Ei ole pitkäkään aika, kun naisen elämä kulki tiettyä ennalta määrättyä kaavaa.  Sen sijaan että yrittäisin rajoittaa toimintamahdollisuuksiani, iloitsen vaihtoehtojen runsaudesta. Noh, ainakin yritän.

Koska minulla on syksyllä edessäni jonkin verran valintoja ja se tietenkin ahdistaa minua, lueskelin myös Vrethammerin kirjaa myönteisestä ajattelusta ja uskonvarmistuksesta, mutta se taitaa olla uuden kirjoituksen paikka. Mutta tämän Vrethammerin kirjoittaman pätkän haluan jakaa kanssanne nyt: ”Minä olen täydellisesti vastuussa omasta onnestani tai onnettomuudestani. En voi koskaan elää kenenkään muun kuvaa itsestäni, en vanhempieni, en ystävieni, enkä puolison.”

Törmäsin myös jälleen Mahatma Gandhin viisaisiin sanoihin tällä viikolla: ”Happiness is When you think, what you say and what you do are in harmony”.  Tällä nerokkaalla ajatuksella pääsee jo pitkälle, kun haluaa tehdä päätöksiä. Kuuntele sisintäsi.

Joskus veneen ohjaaminen aiheuttaa harmaita hiuksia. Kuva viime kevään Thaimaan matkalta.

Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille.

Mainokset

2 thoughts on “Valinnan vaikeus vaiko sittenkin ihanuus?

  1. Ilon vuosi sanoo:

    Ihanaa, että olet taas jaksanut alkaa kirjoitella syvällisiä ja kauniita postauksiasi!

    Itsellänikin on kesään kuulunut monenlaisia sävyjä ja hyvinkin synkkiä ja kipeitä asioita (kuten blogistani voi lukea), mutta oikeastaan se kaikki on saanut elämän tuntumaan vain entistä arvokkaammalta ja ainutlaatuisemmalta ja kukatkin näyttämään entistä värikkäämmiltä ja kauniimmilta.

    Valinnanvapaus on aivan upea juttu. Mutta se tuo myös vastuuta, jota kannamme paitsi valinnoistamme, myös siitä, mitä emme valinneet. Joskus mietinkin että olisi helpompi elää jos joku valitsisi puolestamme!

    Viime aikoina olen kuitenkin alkanut enemmän ja enemmän seurata intuitiotani, sydämen ääntäni ja tunteitani pienemmissä ja suuremmissa valinnoissani. Olen alkanut luottaa siihen, että jos joku asia tuntuu hyvältä, se ei voi olla väärin. Kuinka sydämeni voisi neuvoa minua harhaan?

    Valinnat on aina tehtävä sen hetkisen parhaan tiedon, tunteen ja ymmärryksen valossa. Ja luottaa, että valitsemamme tie vie maaliin – vaikka näyttäisikin jossain vaiheessa mutkaiselta. Voimia ja iloa sinulle loppukesään ja valintojesi pähkäilyihin ❤

    T. Katja

  2. M K sanoo:

    Katja, kiitos mieltä lämmittävästä viestistä ❤ Olen ahkerasti lukenut blogiasi. Lämmin osanottoni suruusi.
    Tuo vastuu päätöksistä, se on juurikin se, joka ahdistaa. Puit kauniisti sanoiksi sydämen äänen kuuntelun. Miksipä siis ei? Nimenomaan, miten sydän voisi neuvoa harhaan? Ja kyllä minun täytyy myöntää, että minua Daniel Gilbertin löydökset lohduttavat.

    Minulla on ollut tapana kirjoittaa ylös perusteet isoille valinnoille, jotta myöhemmin jossitellessani muistaisin sen hetkisen parhaan tiedon, tunteen ja ymmärryksen.

    Iloa ja voimia myös sinulle Katja. Kohtaamisiin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: