Arkistot kuukauden mukaan: huhtikuu 2012

Voihan rakkaus

Tämä kolahti.

Teelikamentten oli kommentoinut Meidän maailman Sannis:n koskettavaa kirjoitusta kohta hänen 2-vuotta täytävästä tytöstään ja jättänyt jälkeensä tämän:

“Voitte rakastaa minua
hemmotella hellyydellä
suoda lempeitä silmäyksiä
mutta omistaa
ei minua voi kukaan.

Voitte kutsua nimeltä minua
kuunnella tarinoitani
yrittää ymmärtää mieleni liikkeitä
sanojani, tekojani, ajatuksiani
mutta määritellä
ei olemustani voi kukaan.

Sillä minä olen maailmantyttö
elämän kautta luoksenne tullut
lahjaksi teille annettu
ihmisentyttö
joksi olen tuleva”
MS

Kaunista. Minunkin pienokaiseni on pian kaksi. Niin se aika rientää. Mutta rakkaus, se tuntuu vain voimistuvan, vaikka voisin kuvitella että se olisi saavuttanut jo huippunsa. Niin suurelta se tuntuu. Anna-Mari Kaskinen on kirjoittanut osuvasti: ”Ennen kuin sinä synnyit, en tiennyt ollenkaan: pikkuinen lapsi voi siirtää maailman paikoiltaan”. Se on juuri näin.

Avainsanat: ,

Terveiset sairastuvalta

Viimeinen viikko on vierähtänyt sairastaessa. Ensin minä sairastuin flunssaan ja kun itse aloin olla taas terveiden kirjoissa, taaperoni sairastui. Ja pienethän eivät koskaan ole vain vähän kipeitä (ei ainakaan meillä). Tälläkin kertaa tytön kuume nousi heti yli 39 asteeseen. Lääkärissä diagnosoitiin myös korvatulehdus.

Kaikki, joilla on pieniä lapsia tietävät, että sairauslomaa ei voi pitää. Ei varsinkaan, jos mies on työmatkalla. Taaperoni päätti myös olla nukkumatta päiväunia, joten täällä oltiin menossa aamusta iltaan, kunnes tyttö itse sairastui. Huh, en voi muuta sanoa.

Viikkoon mahtui myös jännitystä, sillä olimme mieheni kanssa lähdössä huomenna ensimmäistä kertaa kahden viikonloppumatkalle tyttömme syntymän jälkeen. Arvaatte kai miten kävi. Emme ole lähdössä. Tytöllä on edelleen kuumetta.

Mietin tietenkin hurjasti, että kylvinkö itse epäilyksen siemenen lähtöämme kohtaan. Sillä myönnän ajatelleeni, että jotain varmasti tapahtuu, emmekä pääse matkalle. Ja myönnän, että ensimmäinen kerta reissussa ilman pienokaistani jännittää myös.

Toisaalta, kun nyt kuitenkin kävi näin, ettemme päässeet lähtemään, olen ottanut asian todella rauhallisesti. Eipä tässä kai muuta vaihtoehtoa olekkaan. Me nimittäin saimme lennot siirrettyä pientä lisäkustannusta vastaan ja pääsemme lähtemään myöhemmin reissuun. Ei siis syytä harmitella. Toki olisi ollut kiva lähteä ja tottakai olin odottanut matkaa. Ja jälleen yritän miettiä, mitä olen yrittänyt oppia pettymyksiin suhtautumisesta. Ei kannata jäädä märehtimään. Omat energiansa voi käyttää paremminkin. Keskityn siis hyvään. Ja sitä paitsi  lähdemme kyllä, mutta emme huomenna. Sitäkin paremmalla syyllä, katse eteenpäin.

Toivottavasti tytön tylleröinen tervehtyy pian. Minä keskityn ajattelemaan, miltä minusta tuntuu, kun tyttö on terve ja pääsen matkalle ja kaikki menee hyvin. Tämä juuri siksi, että se mitä ajattelemme vahvistuu.

Jotain pientä mieltä piristävää oli pakko tehdä raskaan viikon päätteeksi ja niinpä leivoin mutakakun. Sähläsin oikein olan takaa tehdessäni taikinaa, mutta lopputuloksesta tuli kuitenkin hyvä. Mitäpä tilannetaa suklaa ei pelastaisi.

Nyt unten maille. Toivottavasti meillä nukutaan ensi yönä, sillä en taas muista milloin viimeksi olisin nukkunut kokonaisen yön. Hyvää viikonloppua.

mutakakkua, nam 🙂

Avainsanat: , ,

Stressin hallintaa ja ajatuksien voima

Kalenterini näyttää aika hurjalta huhtikuun osalta. Moni juttu on käynnissä samanaikaisesti. Paineet ovat melkoiset. Onneksi toukokuussa helpottaa, mietin päivittäin. Havahdun ajatukseeni toukokuun tuomasta helpotuksesta. Kuulostaa kovasti sitkulta (sitten kun -elämältä). Ja se jos mikä ei kuulosta hyvältä. Olenhan luvannut itselleni, että sitkuttelu on osaltani taaksejäänyt ajattelutapa.

Olen pyöritellyt päässäni lukemiani viisauksia, miten tällaisesta tilanteesta selviää ja päätynyt seuraavaan. Olen ottanut positiivisen psykologian tutkijan ja opettajan Shawn Achorin suositteleman metodin käyttöön. Olen palastellut projektini. Teen asioita yksi kerrallaan. Olen asettanut välitavoitteita. Jo tämä on tuonut helpotusta.

Olen myös päättänyt tehdä joka päivä jotain, joka tuntuu hyvältä ja tuo voimaa. Tänään voimaa tuovia asioita oli enemmänkin: puutarhakalusteiden ihailua eri verkkosivuilla, siskon vierailu sekä puhelu rakkaalle ystävälle. Ja onneksi 1-vuotiaani pitää huolen siitä, että ajatukseni eivät jatkuvasti harhaile to do-listoissa. Kuinka hellyyttävää hänen touhotuksensa onkaan. Hänen lempileikkeihinsä kuuluu tällä hetkellä kahvin ja kakun tarjoilu pienistä puisista astioista. Meillä oli tänään useampi kahvihetki lattialla.

Satuin tänään lukemaan myös Harvardin yliopiston uutiskirjeestä bongaamani artikkelin optimismin hyvistä vaikutuksista sydänsairauksien ehkäisyssä. Uutinen pysäytti minut. Positiivisella ajattelulla on todistetavasti voimaa. Samaan hengen vetoon muistin Life coachina toimivan ystäväni sanat. Hän sanoo aina, että ajatuksillamme on meihin valtava vaikutus. Voimme itse valita, mitä ajattelemme. Se, mitä ajattelemme vahvistuu. Jos ajattelen, kuinka väsynyt olen, tunne vahvistuu. Vastaavasti jos päätän ajatella jotain myönteistä, tunne vahvistuu. Pyörittelin tänään ystäväni neuvoa ja päätin valita positiviisuuden. Päätin olla rypemättä väsymyksessä. Päätin keskittyä kaikkeen siihen hyvään, mitä elämässäni on. Onnistuin.

Jenny on myös usein kirjoittanut ajatusten voimasta ja valinnan vapaudesta omien ajatustensa suhteen. Jostain näistä blogikirjoituksista mieleeni on jäänyt kummittelemaan lause ”Minä voin valita”. Se tuntuu valikoituneen voimalauseekseni itsestään.

Huomenna ajattelin tehdä saman tempun, sillä minä voin valita.

Aurinkoista torstaita.

Hyvä ja voimaa antava hetki tältä viikolta:

Avainsanat: , , , , ,

Ihana keskeneräisyys

Trendin sivustolla bloggavava Sara K. kirjoitti hienon postauksen, jossa hän pohti asennoitumista elämään ja sitä miten toisia ihmisiä tulisi kohdella. Kirjoitus synnytti jonkin verran kommentointia, jossa jatkettiin keskustelua muun muassa pinttyneiden ajatusmallien muuttamisen vaikeudesta. Suoraa Saraa lainaten: ”Mitä muuttumistahtiin tulee, meillä on loppuelämä aikaa. Elämä kulkee jatkuvasti eteenpäin ja oma sisäinen maailmamme kehittyy jatkuvasti, joten valmista ei tarvitse tai edes voi koskaan tulla. Ihana ja huojentava juttu on se, että kun viitsii edes pikkuisen harjoitella ajatustensa kanssa, hallinnan tunne omasta elämästä kasvaa, ja sen myötä keskeneräisyys alkaa vähitellen tuntua kiehtovalta sen sijaan, että jokainen pikku vastoinkäyminen enää järisyttäisi koko maailmaa”.

Tämä kolahti minuun. Jäin miettimään keskeneräisyyttä ja suhtautumistani siihen. Vaikka ajattelenkin elämän olevan matka vailla varsinaista päämäärää, tunnustan silti kuvitelleeni, että olisin jossain kohtaa valmis. Vaikka olen tunnustanut olevani ikuinen etsijä ja jollain lailla jopa oppinut pitämään siitä, huomaan nyt samalla kuvitelleeni tulevani perille esimerkiksi näiden elämäntaitojuttujen kanssa. Kun kerroin tästä puolisolleni, minua rupesi samanaikaisesti naurattamaan ajatteluni ilmeinen sudenkuoppa. Niin tyypillistä minulle. Aina suorittamassa. Myös suorittamisen vastaista elämäntapaa.

Olisipa ihana ajatella Saran tavoin keskeneräisyydestä: nähdä se kiehtovana (vaikka en Saran tavoin uskokaan ”sisäisen maailman jatkuvaan kehitykseen”, koska toisinaan sitä taantuu ja melko usein pysyy vain paikoillaan). Ja miksipä en ajattelisi. On oikeastaan upeaa myöntää olevansa täysin keskeneräinen. Suorastaan helpottavaa. Olo kevenee kummasti.

Olkoon tämä pieni posti elämäniloinen ylistys keskeneräisyydelle, aivan kuten elämäni muutenkin.

Avainsanat: , ,

Ajattelemisen aihetta

Ihanainen Teelikamentten postasi artikkelista, jossa lueteltiin 30 asiaa, joiden tekeminen itselle tulisi lopettaa, jos sattuisi jotain niistä omassa elämässä harjoittamaan.

Pääset artikkeliin tästä.

Listalle on päätynyt paljon  asioita, joihin olen törmännyt lukiessani elämäntaito-oppaita. Näistä on kuitenkin hyvä muistuttaa itseään tasaisin väliajoin. Tieto ja toiminta kun ovat kaksi eri asiaa. Hyvien neuvojen sisäistäminen ja käytäntöön ottaminen on nimittäin paljon haastavampaa kuin niistä lukeminen. Niin se vaan on, että tässä osoitteessa pohditaan näitä juttuja jälleen kerran.

Erityisesti nämä tulivat minulle nyt sopivaan kohtaan:

Stop spending time with the wrong people. – Life is too short to spend time with people who suck the happiness out of you.  If someone wants you in their life, they’ll make room for you.  You shouldn’t have to fight for a spot.  Never, ever insist yourself to someone who continuously overlooks your worth.  And remember, it’s not the people that stand by your side when you’re at your best, but the ones who stand beside you when you’re at your worst that are your true friends.

Stop trying to compete against everyone else. – Don’t worry about what others are doing better than you.  Concentrate on beating your own records every day.  Success is a battle between YOU and YOURSELF only.

Stop letting others bring you down to their level. – Refuse to lower your standards to accommodate those who refuse to raise theirs.

Stop wasting time explaining yourself to others. – Your friends don’t need it and your enemies won’t believe it anyway.  Just do what you know in your heart is right.

Stop acting like everything is fine if it isn’t. – It’s okay to fall apart for a little while.  You don’t always have to pretend to be strong, and there is no need to constantly prove that everything is going well.  You shouldn’t be concerned with what other people are thinking either – cry if you need to – it’s healthy to shed your tears.  The sooner you do, the sooner you will be able to smile again.

Stop worrying so much. – Worry will not strip tomorrow of its burdens, it will strip today of its joy.  One way to check if something is worth mulling over is to ask yourself this question: “Will this matter in one year’s time?  Three years?  Five years?”  If not, then it’s not worth worrying about.

Stop focusing on what you don’t want to happen. – Focus on what you do want to happen.  Positive thinking is at the forefront of every great success story.  If you awake every morning with the thought that something wonderful will happen in your life today, and you pay close attention, you’ll often find that you’re right.

Stop trying to be everything to everyone. – Doing so is impossible, and trying will only burn you out.  But making one person smile CAN change the world.  Maybe not the whole world, but their world.  So narrow your focus.

Life is short. Live life to the fullest. Sain nauttia takkatulen lämmöstä pääsiäisenä.

Avainsanat: , , , ,

Pääsiäistunnelmia

Taisin joulun korvilla kirjoittaa, että en niinkään perusta juhlapyhistä, mutta pidän kuitenkin juhlista ja siitä, miten ne katkaisevat arjen. Minusta on ihana somistaa kotia käsillä olevan juhlan mukaan. Pääsiäisen aikaan ennätän myös leipomaan, joka on yksi suosikkiharrastuksistani. Leivoin eilen Kanelitytön kakkuparatiisi-blogista bongaamani mehevän baananikakun. Koostumuksesta tuli täydellinen ja makukin on mainio. Tosin ensi kerralla aion laittaa hieman vähemmän inkivääriä. Tänään listalla on maalaisleipä ja suklaakohokkaat. Kohokkaathan ovat tunnetusti kinkkiset tehdä, mutta aion kokeilla tuuriani.

Meillä ei ole sen kummempia pääsiäisperinteitä. Kunhan esikoiseni hieman kasvaa, aion järjestää hänelle vuosittain pääsiäismunien etsinnän kartan kera. Tänä vuonna meillä keskitytään lähinnä syömiseen. Suklaa on olennaisessa osassa.

MItä sinun pääsiäiseesi kuuluu?

Iloista pääsiäisen aikaa.

Tässä pääsiäistunnelmia meiltä.

Image

Image Image

Ohjenuora

 

Tämä taulu on yöpöydälläni. Se toimii ohjenuorana, inspiraationa ja muistuttujana.

Mikä on sinun ohjenuorasi?

Hyvää pääsiäistä kaikille. Tää lähtee tänään maalle pääsiäisen viettoon.

 

Takaisin kotona

Palasin eilen kahden viikon lomalta. Lomailimme perheeni kanssa Etelä-Thaimaassa. Loma sujui  hyvin. Jopa 11 tunnin lennot alle 2 -vuotiaan kanssa menivät suhteellisen sujuvasti. Toki pientä turhautumista oli ajoittain, mutta ei mitään sen dramaattisempaa. Tai no, kyllähän päälleni heitettiin vettä sekä oksennettiin ja korvakorunikin sai kyytiä. Pieni neiti katsoi paremmaksi hankkitua eroon korvakorustani heittäen sen pois. Sitä ei enää löytynyt. Raivokohtauksilta kuitenkin vältyttiin. Näin ollen arvosana on mielestäni kiitettävä.

Alkuvaikeuksien jälkeen pääsin lomatunnelmaankin ja sain stressin karistettua pois. Arkeen paluu tuntuukin juuri nyt haastavalta. Pesukone on pyörinyt tänään useampaan otteeseen. Moni asia odottaa tekemistä. Stressi nostelee jo päätään. Kääk!

Ei hätää, sillä elämäntaito-oppaiden puuttuessa matkalukemistostani tartuin Harvard Business Reviewn tammikuun numeroon. Luin Shawn Achorin, jonka Ted Talkia referoin viime kuussa,  haastattelun. Achor on positiivisen psykologian tutkija ja opettaja ja muuten tehnyt yhdessä tutkimusta toisen usein siteeraamani onnellisuus-tutkijan Sonja Lyubomirskyn kanssa.

Achorin  mukaan stressiä voi hallita niinkin simppelisti kuin omalla asenteella. Hänen mukaansa stressi on useimmiten yksi menestystekijöistä, kun ihminen saavuttaa jotain, ei este. Ihmiset ovat usein kovan stressin alla ennen suuria onnistumisia. Se, miten stressiin suhtautuu, voi muuttaa dramaattisesti sen vaikutuksia. Stressi on yleensä väistämätön tekijä elämässä. Sen ei kuitenkaan tarvitse antaa lamaannuttaa.

Kun koet stressiä, Achor neuvoo tekemään seuraavaa: Tee lista stressin  aiheuttajista. Jaottele ne kahteen ryhmään: niihin, joihin voit vaikuttaa, kuten vastaamaton viesti liittyen tekeillä olevaan  projektiin sähköpostissasi. Ja niihin, joihin et voi vaikuttaa, kuten osakemarkkinat. Valitse tekijät, joihin voit vaikuttaa ja pilko ne pieniksi paloiksi, jotka voit tehdä yksitellen vähentääksesi stressiä. Muista kuitenkin: Yksi asia kerrallaan! Näin saavutat tunteen, että asiat ovat hallittavissa, joka johtaa positiivisuuteen ja toimintakyvyn palautumiseen ja ylläpitoon.

Seuraavaksi siis listojen tekoon. Mihin voin vaikuttaa ja miten pilkon ne pieniksi paloiksi = poluksi, jota pitkin voin edetä.

ps Joutilaisuus johti lomalla inspiraatioon ja luovuuspuuskiin. Toin tuliaisina paljon ideoita. Ilon Vuosi blogin Katja kirjoitti taannoin, että aivomme tarvitsevat ”haahuilua”, aikaa olla ajattelematta, jotta voimme antaa ajatuksille mahdollisuuden nousta itsestään esiin. Tämä todellakin toimii. Haahuilu ja joutilaisuus kunniaan 🙂

Poukama, jossa haahulin. Ei hullummat maisemat vai mitä.

Avainsanat: , , ,